Lähtöintoa ja valmisteluita

Tällä hetkellä kun kirjoitan tätä julkaisua, on lähtööni tasan 10 päivää. Tämä siis tarkoittaa, että kymmenen päivän kuluttua olen Helsinki-Vantaan lentokentällä, menossa kohti Tansaniaa ja siellä alkavaa työharjoitteluani sairaalan lastenosastolla, samalla toteuttaen koko korkeakouluajan mielessä muhinutta haavettani. 

Nimeni on Sara, ja olen kolmannen vuoden ensihoitajaopiskelija LAB-ammattikorkeakoulusta. Nyt syksyllä 2024 minun on tarkoitus suorittaa lasten- ja nuorten opintojaksoon kuuluva työharjoittelu, jonka tulen suorittamaan Tansaniassa, Afrikassa. Tarkemmin paikaksi valikoitui St. Joseph Hospital, joka sijaitsee Moshissa, aivan Kilimanjaro-vuoren juurella. 

Päädyin hakemaan työharjoitteluun ulkomaille sen vuoksi, että uskon sen tarjoavan paljon eväitä tulevaisuuteen niin työn, kuin henkilökohtaisen elämäni kannalta. Uskon vahvasti, että harjoittelu ulkomailla tulee olemaan antoisa ja opettavainen, sillä olosuhteet tulevat olemaan varmasti todella erilaiset verrattuna aiempiin harjoitteluihini Suomen sairaaloissa. Tämän lisäksi koen, että työskentely hoitoalalla eri kielellä ja eri kulttuurin kanssa vahvistavat myös ammattitaitoani sekä kasvattavat ihmisenä. Saan sieltä varmasti paljon tietoa ja taitoa, jota voin hyödyntää työskentelyssäni täällä kotimaassa, mutta myös jos mahdollisesti joskus päädyn työskentelemään uudestaankin ulkomailla!

Matkavalmistelut alkoivat jo varhain alkukeväästä. Prosessi alkoi lähettämällä hakemus sekä motivaatiokirje toivomaani sairaalaan. Kun sain vahvistuksen myönnetystä harjoittelupaikasta, seurasi siitä monivaiheinen prosessi, jotka piti sisällään rokotuksien ottamista (joita kertyi lopulta yllättävän paljon), viisumin hakemista, lentolippujen ostamisen ja niin edelleen.

Lähden matkaani ystäväni kanssa, ja päätimme, että haluamme viedä paikalliselle orpokodille sekä sairaalalle myös lahjoituksena lasten- ja vauvanvaatteita. Tämän myötä matkavalmisteluihin on kuulunut myös lastenvaatteiden läpikäyminen, joita olemme saaneet lahjoituksena paikallisen Facebook-ryhmän kautta. 

Meillä on mahdollisuus ottaa mukaan ylimääräisiä ruumalaukkuja, joten tästä syystä ajattelimme käyttää tilaisuuden hyväksi ja auttaa paikallisia. Tuli kuitenkin positiviisena yllätyksenä, kuinka paljon saimme lahjoituksia kasaan. Nyt vaatteista täytyy lähinnä karsia enää talvivaatteet jne pois. :)

Prosessi on ollut pitkä, ja tuntuu hullulta mutta todella hyvältä sanoa, että lähden jo ensiviikolla. Onhan tätä odotettukin, viime keväästä saakka.. Vaikka vielä on reilu viikko lähtöön, uskon loppu ajan hurahtavan nopeasti opinnäytetyön, tenttien ja viimeisten kurssitehtävien parissa. Pian ollaankin jo Afrikan auringon alla, palataan asiaan siis silloin! :)