Tekstit

Miltä tuntui palata kotiin?

Kuva
Hei, Nyt on tasan kaksi viikkoa (itseasiassa taitaa tunnilleenkin..) kulunut siitä, kuin kone lasketui Suomen maaperälle. Moshista matka jatkui Tansanian rannikolla sijaitsevalle Sansibarin saarelle, jossa lomailimme kahden viikon ajan. Nopea pikakatsaus sansibarin lomaan: Meidän yhteinen ystävä lensi Suomesta suoraan sansibarille, joten lomaa vietimme kolmistaan. Yövyimme sellaisessa kylässä kuin Paje, joka on Sansibarin Kaakkoisosassa. Loma oli ikimuistoinen ja se piti sisällään paljon auringonottoa, uimista sekä pitkiä hyviä keskusteluja tähtitaivaan alla juuri koetusta matkasta. Yksi ikimuistoisimmista asioista, mitä Sansibarilla tein oli myös PADI:n open water diver sertificate, mikä on ollut haaveissa todella pitkään. Oli ihana viettää kolme päivää lomasta merenalaista maailmaa tutkiskellen ja samalla saada pätevyys sukeltaa myös jatkossa avovesistöissä! En voi muuta kuin suositella tuota kokemusta, olen haaveillut siitä niin pitkään ja nyt on vihdoin sekin pätevyys taskussa! Tä...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Matka jatkuu

Huh nyt on 4 viikkoa takana. Samaan aikaan aivan käsittämättömän onnellinen, mutta myös surullinen, että Moshissa arki on tullut nyt päätökseen. Tällä hetkellä kirjoittelen Sansibarilta, joka on Tansanian rannikolla sijaitseva wikipedian mukaan vajaa 2 miljoonan ihmisen asuttama saari. Tultiin vielä harjoittelun jälkeen lomailemaan muutamaksi viikoksi, joten ainakaan toistaiseksi ei tarvitse vielä palata lumiseen suomeen. Mennyt harkkaviikko meni hyvin, palattiin takaisin lastenosastolla, joten työtehtävät pysyivät pitkälti samoina. Uutena työtehtävnä, jotta aiemmin (täällä) ei ole tullut tehtyä oli haavanhoidot, joita pääsin suorittamaan. Täytyy myöntää, että tuntui kohtalaisen pahalta hoitaa pahoja palovammoja, kun aseptiikka ei todellakaan ollut hyvää eikä haavat selkeästi ole hoidosta huolimatta parantuneet. Haavoja muun muassa hinkutettiin kaupasta ostetulla saippuapalalla, ja ne suojattiin teipin ja harson kera. Pieni lapsi huusi kivusta hoidon ajan, sillä lapselle ei ollut muuta...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Uusia kokemuksia

Kuva
Hullua, et on taas vierähtäny kokonainen viikko, ja harjottelua on enää viikko edessäpäin! Tää viikko oli myös todella opettavainen, kiinnostava ja hauska! Töiden osalta hieman erilainen, sillä tää viikko vietettiin synnytysosastolla. Tykkäsin olla siellä ihan valtavasti monestakin syystä; lääkärit siellä oli todella huomioon ottavia, ja meille selitettiin tarkasti mitä tapahtuu ja miksi asiat tehdään. Arvostin tätä ihan valtavasti, koska synnytyksen teoriaa ei olla keretty ees koulussa vielä käymään, mut haluttiin kartuttaa kokemusta siltäkin osastolta. Oli myös mielenkiintosta oppia, miten esimerkiksi sikiön hengitysäänet kuunnellaan dopplerin sijasta torven avulla. Oli jotenkin lumoava hetki kuulla sikiön sydänäänet ensimmäistä kertaa, etenkin kun en oo niitä kuullut koskaan Suomessakaan. Ja kirsikkana kakun päällä, rakastin tehdä töitä niiden pienten ihmisten kanssa. Monena päivänä pysähdyin vain ihailemaan vastasyntynyttä, ja mietin miten omalla tavallaan ihmeellinen asia uuden...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Unelmat käyvät toteen

Kuva
Moikka taas! Miten on mahdollista, että jälleen on yksi kokonainen viikko takanapäin? Töiden osalta viikko oli melko rauhallinen, sillä potilaita oli nyt suhteellisen vähän. Toki tässäkin omat positiiviset puolensa, sillä se mahdollistaa paremmin sen, että jokaiseen potilaaseen ehtii perehtyä paremmin sekä lasten kanssa kerkeää myös hyvin hieman leikkimään tai pitelemään heitä sylissä. (Joka on mun ihan lempipuuhaa <3) kokonaisuudessaan työviikko oli kuitenkin mielenkiintoinen ja antoisa. Meillä oli hoidossa vastasyntynyt lapsi, ja etenkin hänen tilastaan tuli opittua paljon lääkäreiden ja omin päin tehtyjen selvittelyiden avulla! Vaikka lapsi olikin sairas, olin hieman innoissani, että pääsin työskentelemään vastasyntyneen kanssa, sillä tälläistä tilannetta ei ole aiemmin minulle suotu. Nyt kovasti yritänkin, jos tällä viikolla pääsisimme muutamaksi päiväksi tutustumaan synnytysosastolle, jotta pääsisimme enemmän kerryttämään kokemusta myös vastasyntyneiden hoidosta! työviikko oli ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Ensimmäinen kokonainen viikko takana

Kuva
  Hello! Niinkuin otsikosta voi päätellä; ensimmäinen kokonainen viikko täällä Moshissa alkaa olemaan nyt takanapäin! Ensimmäinen viikko on ollut omalla tavalla hieman raskas, mutta samaan aikaan todella ihana. Työharjoittelummi St. Josephin sairaalassa alkoi tiistaina. Ennen kuin pääsimme työntouhuun meille järjestettiin tutustumiskierros sairaalaan, jossa kävimme kurkkaamassa ja esittäytymässä lähes jokaisella osastolla. Sairaalakierros oli hyvä ensikosketus terveydenhuoltoon täällä Tansaniassa, ja heti nopealla vilkaisulla esimerkiksi toimenpidehuoneeseen tai teho-osastolle, ymmärsi miten valtavia eroja Suomen ja Tansanian terveydenhuollon välillä on. Sairaalan yleinen siisteys ja rakennuksen kunto yllätti, vaikka olinkin varautunut, ettei nämäkään asiat tule vastaamaan sitä, mihin olen Suomessa tottunut.  Nopeasti pääsimme kuitenkin työntouhuun ja viikko on mennyt hurjaa vauhtia. Harjoittelu alkoi hyvin, työkaverit sekä varsinkin potilaat ovat olleet ihania ja ottanee...
Lähetä kommentti
Lue lisää

ensimmäisten päivien fiiliksiä

Kuva
 Moi taas! Onpas mahtavaa päästä nyt vihdoin sanomaan, että olen täällä Tansaniassa. Matka tänne oli pitkä ja väsyttävä. Se alkoi Vantaalta lentokenttähotellista, jonne menimme hieman olosuhteiden pakosta lentoa edeltäväksi yöksi. Lähtöaamuna teimme hotellista käsin vielä yhden tentin etänä, jonka jälkeen suuntasimme suoraan kohti lentokenttää.  Lentoja meille tällä kertaa kertyi vain kaksi; Helsingistä Dohaan ja Dohasta Kilimanjarolle, mutta kokonaismatkustusaika oli silti reilusti yli 24 tuntia. Vaikka olen useammankin kerran lentänyt kaukomaihin, on pitkät matkustus- ja vaihtoajat aina raskaita.  Saavuimme kuitenkin Kilimanjaron lentokentälle lauantaina alkuillasta, heti ensi kättelyssä yllätyimme siitä, kuinka pieni Kilimanjaron lentokenttä oli. Maahantulo onnistui lopulta kuitenkin odotettua helpommin; kaikki laukut tulivat perille ja viisumiasiat olivat kunnossa. Lentokentän ulkopuolella odottikin jo meidän kuljettaja, joka ajoi meidät majoituksellemme Moshin kylään...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Lähtöintoa ja valmisteluita

Kuva
Tällä hetkellä kun kirjoitan tätä julkaisua, on lähtööni tasan 10 päivää. Tämä siis tarkoittaa, että kymmenen päivän kuluttua olen Helsinki-Vantaan lentokentällä, menossa kohti Tansaniaa ja siellä alkavaa työharjoitteluani sairaalan lastenosastolla, samalla toteuttaen koko korkeakouluajan mielessä muhinutta haavettani.  Nimeni on Sara, ja olen kolmannen vuoden ensihoitajaopiskelija LAB-ammattikorkeakoulusta. Nyt syksyllä 2024 minun on tarkoitus suorittaa lasten- ja nuorten opintojaksoon kuuluva työharjoittelu, jonka tulen suorittamaan Tansaniassa, Afrikassa. Tarkemmin paikaksi valikoitui St. Joseph Hospital, joka sijaitsee Moshissa, aivan Kilimanjaro-vuoren juurella.  Päädyin hakemaan työharjoitteluun ulkomaille sen vuoksi, että uskon sen tarjoavan paljon eväitä tulevaisuuteen niin työn, kuin henkilökohtaisen elämäni kannalta. Uskon vahvasti, että harjoittelu ulkomailla tulee olemaan antoisa ja opettavainen, sillä olosuhteet tulevat olemaan varmasti todella erilaiset verrattun...
Lähetä kommentti
Lue lisää